Saamelaisten oikeudet on turvattava

Kävin Samiland-näyttelyssä Levillä, ja se vahvisti entisestään käsitystäni siitä, kuinka vähän
me suomalaiset tiedämme ja tunnemme Saamen kansaa, heidän kulttuuriaan ja historiaansa
– Euroopan unionin ainoaa alkuperäiskansaa. Kulttuuria, jolla on yhdeksän eri kieltä.

Saamen eri kieliä puhuu arviolta 20 000–30 000 ihmistä Pohjoismaissa. Se saattaa
kuulostaa paljolta, mutta ei sitä todellakaan ole. Venäjää puhuu Suomessa jo pelkästään yli
50 000 ihmistä, ja Suomen toista virallista kieltä, ruotsia, jopa 300 000.

Näiden Suomen vähemmistökielten kohdalla puhumme yksittäisistä kielijärjestelmistä.
Saamen kielten puhujia on Suomessa vain muutama tuhat, ja meillä puhutaan kolmea eri
saamen kieltä.

Merkittävin syy Saamen kansan, kielten ja kulttuurin häviämiseen on suomalaistaminen, jota
toteutettiin kansallismielisyyden vallitessa 1900-luvulla. Kouluissa oli kiellettyä puhua
saamen kieliä, minkä lisäksi saamelaiskulttuuria edustaviin vaatteisiin pukeutunut oppilas
joutui helposti yhteisön silmätikuksi.

Kotiinsa oppilaat pääsivät vain pari kertaa lukukaudessa, ja saamen kielillä julkisesti
puhuminen johti helposti väkivaltaan. Tämän vuoksi saamelaislapset oppivat jo nuorina
olemaan hiljaa. Oman äidinkielen käyttö vapautui vasta iltaisin, kun väkivaltaiset silmäparit
olivat sulkeutuneet.

Samat piirteet tunnistaa helposti nykypäivän Suomessa: saamelaisen lapsen äidinkielen
opetus ei ole turvattu, eikä saamea tarjota myöskään vieraskielenä.

Kevään kuntavaaleissa ajan saamelaisten oikeuksia sekä kulttuurin ja kielen elvyttämistä.

Saamelainen kulttuuri täytyy tuoda oppisisältöihin. Helsingin koulujen täytyy myös tarjota
saamen kielten opetusta vieraskielenä.